keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Taas mennään!

Nyt kun pyhät oli rentouduttu, sluibattu ja nautittu -lusittu loppuun, on kai aika palata takaisin arkeen. Elämä on aika kiireistä, kuukauden päästä ensimmäiset yo-kokeet (vievät luonnollisesti maukkaan osan kaikesta ajasta). Mihinkään kokeisiin tai kisoihin en siis todellakaan aio ilmoittautua ennen kuin nuo ovat ohi. Nautin siis maaliskuun loppuun asti tavallisen koiranomistajan arjesta kera yksien viikkotreenien.

Jotka muuten alkoivat eilen joulutauon jälkeen. Onneksi kukaan ei heittänyt kinkunsulatusläppää. Rompun kanssa tartuimme siihen toiseksi vastenmielisimpään: metallinoutoon. (vain tunnari pääsee sen edelle). Päätin yrittää kokonaista suoritusta, toivoen että Är ei turhautuisi heti vastenmieliseen materiaaliin. Ekalla toistolla ei tuonut kapulaa, vain juoksenteli. Selvää ylimääräistä energiaa oli siis ilmassa. Toisella toistolla toi kapulan iloisesti, luovutti hieman liian kauas, mutta palkkasin silti. Enempää emme tehneet, yritän vain saada metallinoudosta kivemman kaiken näperryksen jälkeen.

Sitten treenattiin kaukkareiden asennonvaihtoja, kerrallaan vain yhtä ja vaihtelevalla välimatkalla, alkaa onnistua kohtuu kivasti! Vaikein Rompulle on seisomisesta istuminen, en tiedä miksi. Toimii ilman käsimerkkiä, käsimerkin kanssa menee hämilleen? :D Noh, lisää treeniä. Muut asennonvaihdot alkavat sujua jo 10m päästä. Lopuksi otin useita iloisia läpijuoksuja, ja ne todellakin olivat iloisia ja vauhdikkaita! <3 Ei tietoakaan pysäytyksien ennakoinneista.

Fellan kanssa teimme kaukkareiden ensimmäistä nostoa, joka on nyt sellainen kun tykkään. Terävä ja reipas. Tehtiin myös kaukkarit kokonaisena liikkeenä, näytti hyvältä! Noutoja otin jälleen pari. En tiedä mitä sille pitäisi tehdä, se jotenkin kaipaisi lisää potkua. Tällä hetkellä on se on sellainen peruskiva, luovutus joka kerta erilainen. Kokeessa saisi varmaan 7. Jotain hitsausta Fella kyllä kaipaisi kapulaan. Lisäksi pidimme sen kanssa vain kivaa, läpijuoksuja, pallon heittelyä ja leikkimistä. Olisi hyvää ylläpitää sillä mielessä avoimen luokan kaikkia liikkeitä ja pitää kunnolla hauskaa. Sillon oisi hyvä meininki keväällä kokeissakin...

Agilitytreeneissä aiheena twist ja saksalainen. Koska saksalainen on mulle paljon luontevampi ohjauskuvio ja ihan kisakäytössä, päädyin keskittymään twistiin. Se sujui kuitenkin yllättävän hyvin molemmilla koirilla, jopa Rompulla. Sain aika paljon kehuja Elinalta mun ohjaamisesta, tuli tosi hyvä fiilis. Eikä sen puoleen, olisi se ihme jos ei 7 vuoden treenaaminen näkyisi itsessäkin. Päädyimme hiomaan Elinan kanssa mun ohjaamista takaakierroissa, ja totesimme et mun pitää ottaa selvää osaako Romppu pelkällä sanallisella käskyllä takaa hyppäämisen ja kuinka pitkältä matkalta. Pitäisi kuulemma uskaltaa ottaa enemmän riskejä, eikä peittää kaikkia varmisteluja nopealla juoksemisella!

Juoksemisesta puheen ollen innostuin tavattomasti heitosta, että jos kunto riittäis treenaisin Fellan kanssa caniccrossia. Tajusin kuitenkin asiasta innostuttuani että hei, eihän se mahotonta ole! Pitää laittaa juoksuvyö ja juostava remmi hankintaan ja sit mennään Fellan kanssa ja ihan täpöä :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti