Uusi alku

Kotiuduttu intistä.

Muutettu uuteen omaan kotiin.

Aloitettu uusi työ.

Tähän sulatteluun menee varmaan jonkin aikaa. Päällimmäiset fiilikset hyvät. Onnellisuus vapaudesta, asunnosta, työstä ja ihmisistä ympärillä, erityisesti kämppiksestä. Toisaalta kova kaipuu kassulle omaan hulluun porukkaamme koirien pariin hommia tekemään. Kiitos SKOI 2/14 <3

Asun nykyään siis kolmen sheltin taloudessa Rompun muutettua mukanani asuntoon, jossa kämppikselläni on jo kaksi shelttiä. Romppu tulee hyvin juttuun mimmien kanssa, ja ilmeisesti Fella ja Saabrakin ovat suhtautuneet Rompun muuttoon melko rauhallisella asenteella.

Oon saanut tässä sellaisen vision, josko tässä pikkuhiljaa alkaisi treenaamaan Rompun kanssa tokoa kunnolla. Hioisi liike liikkeeltä palaset kohdilleen (uusien muuttuneiden tokosääntöjen kanssa!). Agilityäkin olisi kiva päästä treenaamaan, mutten oikein tiedä minne. Pitää tutkia lähiseutujen tarjontaa ja treenikenttiä. Tai sitten alan ostamaan irtotunteja. Viikkotreeneihin tuskin hakeudun.

Tekisi melkein mieli kritisoida pääkaupunkiseudun agilityseuroja kovista hinnoista, talkoovelvoitteista ja jäseneksipääsykriteereistä. Säästän sen kuitenkin ehkä myöhempään. Pieni hinku olisi päästä aksaamaan, mutta lisenssiä en ehkä raaski hankkia tälle vuodelle. En usko, että tulisi montaa starttia alle, ja mitä me niillä nollillakaan tehdään :D ehkä ensi vuoden SM-kisoihinko muka kerättäisi? - saanen nauraa.

Joten uskon, että tokoon keskittyminen voisi olla se meidän juttu niin kauan kuin keksin parempaa tekemistä :D onhan siinä vielä kaksi luokkaa koluamatta läpi.

Myös kesän pentuhaaveet ovat jääneet, syistä joista en tässä puhu, kun eivät minun asioitani ole, mutta ehkä vielä joskus saadaan myös pentu kasvamaan Rompun rinnalle.

Odottavin mielin kohti kesää :) Elämä on hyvää.

Fellafempula on kuusivuotias

Nykyään tuntuu, että vuodet menee kamalaa vauhtia. Mun pikku juniorikin alkaa täyttämään konkarin kriteereitä ja naamassa on ensimmäisiä harmaita karvoja. Komeaa on kuitenkin seurata sivusta koiran kehitystä ja elämää.

Fella 1v 3kk

Fella 4v

Fella viime kesänä

Perjantai 13. syntynyt ilopillerini on kyllä aikamoinen pakkaus <3 Onnea 6-vuotias ikuinen kakara Piu <3

Tj aika väbä!

Huomen aamulla kymmenen aamua jäljellä - final countdown alkaa. Voi melkein sanoa, että sotakoiranohjaajan hommat alkaa olla aika taputeltu ja piakkoin kali.

Olen saanut paljon irti palveluksestani. Hienoja kokemuksia, uusia ystäviä ja kaikkia taitoja mitä olen oppinut. Paljon jään varmasti kaipaamaan erilaisia asioita. Kavereita, omaa nimikkoa Mustikkaa, arjen rutiineja, koirien kanssa hommien tekemistä. Toki on asioita, mitä en jää kaipaamaan. Aamuherätykset, kuri ja ruokalista, joka harvemmin pitää paikkaansa tai maistuu hyvälle.

Odotan siis reserviin pääsyä sekalaisin tuntein. On sikäli onnekas tilanne, että minua odottaa muutto ja asunto vuokrattuna, sekä työ- ja opiskelupaikat. On ihanaa ja kamalaa päästä suunnittelemaan omaa arkea, syömään ja liikkumaan juuri niin kuin haluaa. Viettämään aikaa, treenaamaan ja ehkä kisaamaankin taas oman koiran kanssa. Oppii ehkä taas puhumaan muustakin kuin intistä ja siitä mitä kassulla on tapahtunut.

Koirista mukanani muuttaa Romppu. Saabra ja Fella jäävät näillä näkymin asumaan vanhempieni luokse, sillä koen järkevimmäksi vaihtoehdoksi kahdelle isolle nivelrikkoiselle koiralle asua maalla omakotitalossa, kuin kaupungissa kerrostalon 6. kerroksessa. Toki asiat eivät ole näin mustavalkoisia, vaan tulen varmasti ottamaan kaikkia koiria välillä luokseni, kun sattuu olemaan lomia tai viikonloppuja vailla tekemistä.

Hyvällä fiiliksellä ja haikeudella kohti reserviä ja elämänmuutosta.