Haters gonna hate

Päätin aluksi etten avaa sanaista arkkuani liittyen mediassa vellovaan vaarallinen koira -keskusteluun. Mutta teen sen kuitenkin, osaksi sen takia että, mulla näyttää olevan aikaa.

Kuva ei ole minun, mutta julkaisen sen sillä sitä on lupa jakaa. Hieman huumoria!

Todetaan nyt aluksi että, mikään koira ei ole vaarallinen ennen kuin siitä tehdään vaarallinen. Luetaan tästä pois nyt sairaat koirat, jotka saattavat kipuiluaan käyttäytyä epänormaalisti. Koiranpentu muuttaa noin 7 viikkoisena uuteen kotiin, siitä voi alkaa koiran tie vain joko kohti kunnon koirakansalaista tai ongelmakoiraa. Tästä päättää koiranomistaja, joka on vastuussa koirastaan.

Samalla tavalla kuin jokaisesta ihmislapsestakin voi tulla aikuisena sarjamurhaaja tai lakimies, vaikuttaa koiraan ja sen vaarallisuuten ympäristölle sen elämän kokemus ja kasvatus, samoin kuin ihmisillä. Koira ei synny vaarallisena, joten on ala-arvoista väittää että, jokin koirarotu olisi vaarallinen. Ihmisten keskuudessa puhumme samasta ilmiöstä nimellä rasismi, miettikää. Vaarallisen koiran saa siis kasvattamalla siitä vaarallisen. Ei kukaan ihminenkään synny sarjamurhaajana, vaan se on suurimmaksi osaksi epäsopivuutta ympäristön kanssa.

Ensimmäinen asia, joka tulevalla koiranomistajalla voi mennä pieleen, on se että hän ottaa koiran. Ei koira sovi kaikille ihmisille, ja jos koiran ottaa väärästä syystä, esimerkiksi egon takia, ollaan väärillä teillä. Koira sopii ihmiselle, joka haluaa itsellensä seurallisen eläimen. Ei vauvaa eikä esinettä. Eikä varsinkaan minkään jatketta.

Toinen ja painavin asia, joka voi mennä koiranomistamisessa pieleen, on rodun tai roduttomuuden valinta. Oikeanlaisen koiran löytymistä ei voi painottaa liikaa, enkä edes viitsi mainita mitä ajattelen ihmisistä, jotka hankkivat tietynlaisen koiran koska se näyttää kivalta. Koira tulisi ensisijaisesti valita sen perusteella, kuinka paljon on valmis lenkkeilemään päivittäin. Turha kuvitella että, metsästyskoiran omistaminen tekee sohvaperunasta todella sporttisen persoonan. Niin ei käy, vaan sohvaperunasta tulee seinille hyppivän, tulevan ongelmakoiran omistaja.

Käsi kädessä liikunnantarpeen kanssa kulkee rotujen käyttötarkoitus, jota on syytä miettiä, sillä suurin osa koiraroduista on vanhoja käyttökoiria. Paimenia, vartijoita, metsästäjiä, pelvelijoita, juoksijoita, noutajia ja suojelijoita. Vain pieni osa koiraroduista on alunperin seurakoiria. Tämä ei tarkoita etteikö mitkään muut kuin seurakoirat sopisi seurakoiriksi. Mutta onko järkeä hankkia työkaveri joka istuu päivät kotona? Ei. Jotkin koirat vaativat työtä, ja jos sitä ei ole ne alkavat oireilla ongelmakäytöksellä.

Viimeiseksi kannattaa punnita kuinka vahva persoona itse on. Nyhverö ihminen ei osaa olla kovapäiselle koiralle johtaja. Kaikille on kivuttomampaa, jos koiran ja omistajan temperamentti löytää sopuisan yhteiselon. Yksi syy miksi koirasta voi tulla vaarallinen, on se että sillä ei ole johtajaa. Jos koiralla ei ole johtajaa, ottaa se itselleen johtopaikan. Sama ilmiö pätee ihmiskuntaan, aina on oltava johtaja. Ja vahvat koirat tarvitsevat luonnollisesti vahvan johtajan.  Ei yritysmaailmassakaan suuria yrityksiä johda nyhveröt, vaan voimakkaat persoonat.

Kun sopiva koira ja omistaja ovat viimein kohdanneet toisensa, jää jäljelle enää yksi haaste. Koiran peruskouluttaminen, jota ei tule väheksyä. Kaikki koirat on peruskoulutettava, ja kaikkien ihmisten pitäisi se tietää kun koiran hankkivat. Kuten olen aikaisemminkin sanonut, en ymmärrä miten ihmiset jaksavat elää kurittomien koirien kanssa, sillä kaikille on helpompaa jos koira on hallinnassa. Lupaan, ettei kukaan ole koskaan katunut sitä, että koulutti koiransa.

On siis vain vääriä omistajia, ei vaarallisia koiria. Näin vältyttäisiin otsikoilta "koira - ihmisen vaarallisin ystävä". Koiraihmiset ovat ehkä liiankin kiihkeästi puolustamassa koirien vaarattomuutta, sillä jos joku olisi yhtään ajatellut eläinrääkkäystilastoja, tätä keskustelua ei olisi syntynyt. On selvää, että ihmiset tekevät paljon enemmän pahaa koirille kuin toisinpäin. On selvää että, aina tulee olemaan vastuuttomia koiranomistajia, joten haters gonna hate. Tätä keskustelua ei taatusti käydä viimeistä kertaa.