Oltiin Rompun kanssa eilen kisaamassa agilityn merkeissä ATT:llä - jälleen. Ei niin iloiseksi yllätykseksi siellä oli tuomarikolleegio, ja eka rata oli mielestäni ehkä turhan haastava. Ainakin Rompun tyyppiselle koiralle. Aina oli suora, ja sen jälkeen pientä kikkailua ja pyörittelyä, kuten saksalaista. Sen jälkeen taas suora, ja niin edelleen. Toisin sanoin, "eteen"! raikasi ja mä yritin pysyä aina suorilla perässä, mutta vaikka olenkin liioittelematta nopea juoksija, en pärjännyt millään Rompulle. Suorilllekin oli tungettu kaikki erikoiset esteet, kuten pituus, rengas ja okseri. Ekan radan tulos 10, sijoitus 8. ja aika -7,68 etenemän ollessa 3,2m/s. Yksi kielto tuli hypyltä kun olin myöhässä kun Romppu kerkesi juosta ohi, toinen virhe tuli kontaktilta. Myös kaarrokset olivat järkyttävän pitkiä kun olin kokoajan myöhässä... huh.
B rata oli huomaamattavasti kivempi, ja sillä ei tullutkaan kuin kaksi kontaktivirhettä. Olin vaihteeksi tyytyväinen omaan ohjaukseen, olin ajoissa jne. Toisen radan tulos oli 10, sijoitus 4. ja aika -6,10 etenemän ollessa 3,3m/s. Tältä radalta jäi jopa kiva mieli, etenkin ohjauksesta. Kerrankin voi kehua itseään. Olisi muuten ollut sertin paikka, jos olisi nuo kontaktit kunnossa.
Joten mitä ihmettä mä teen noille kisakontakteille??! Treeneissä kontaktit ovat nimittäin erittäin upeat. Kisoissa Romppu on niin kierroksilla, ettei kontakteista tule mitään. Kun se kuulee "ota" se loikkaa kahden metrin loikan kontaktin yli ja porhaltaa eteenpäin. Eilen kävin aamulla 6km metsälenkin koko köörin kanssa ennen kisoihin lähtöä. Pieni vaikutus, kuunteli ohjausta paremmin, eikä haukkunut koko aikaa. Mutta kontakteilla käytös oli edelleen samaa kuin aina kisoissa. Seuraavalla kerralla 15km lenkki ennen kisoihin lähtöä?
No ei vaiskaan, mietin tässä että jotenkin pitäisi saada siirrettyä treenikontaktit kisatilanteeseen? Ideoita? Möllejä pitäisi varmaan treenaustarkoituksella alkaa koluamaan, samoin uusia paikkoja, vieraita halleja jne. Radan lopettamista kesken ns. rangaistuksena olen käyttänyt, ei auta. Sama meininki aina seuraavissa kisoissa. Olen myös ottanut kisoissa hyllyjä korjatakseni kontakteja, ei ole auttanut. Veikkaisin, että Är on niin kierroksilla kisatilanteessa, ettei palauttamisesta jää mitään oppimista. Lisäksi tuomarit ei tykkää. Jää itselle paska fiilis, kun kerrankin tuomari lähti juoksemaan mun perään huutaen etten saa jäädä treenaamaan.
Mutta, ehkä mä mietin tässä joulunajan mitä noille kontakteille tekisi. Jos sitä vaikka joskus ensi vuonna uskaltasi taas kisaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti