Kaikki keskeytyy, harrastus pysähtyy

Kerron teille tarinan meidän viime viikkoisesta tokokokeesta Fellan kanssa. Todellisuudessa siitä ei ole kyllä yhtään fiilistä kertoa, sillä sen pelkkä muisteleminenkin tuo karvaan maun suuhun. Kerkesimme tehdä kisapaikalla kaksi liikettä, paikalla makuun ja noudon (tuomari sekoitti liikkeiden suoritusjärjestyksen). Sen jälkeen totesin itse liikkurille, että eiköhän tämä koe ollut tässä.

Tokokoepäivän alkukaan ei ollut hyvä: hirveä aamu, johon sisältyi mm. kiirettä, paniikkia, ja riskialtis tilanne vieraan irtokoiran kanssa aamulenkillä, joka meinasi kärjistyä Fellan ja irtokoiran tappeluun lähes meidän takapihalla. Ainoa positiivinen asia oli se, että nyt tiedän Fellan puolustavan mua sekuntiakaan empimättä. Kaiken tuon jälkeen ajoimme puolitoista tuntia Tuusulaan tokoilemaan. Ajomatka ei ollut nähnytkään hyvää fiilistä hätäisen tankkausreissun ja navigaattorin "tee u-käännös"-huutojen kera.

Syy tähän keskeyttämiseen ei luultavasti ollut treenin puute. Vaan sen treenien laadun puute. En ole nyt vuoteen treenannut ohjatussa koulutuksessa tokoa - ja se alkaa  vaikuttaa fiilikseen tosi paljon. Vuosi sitten saimme ensimmäisen ykköstuloksen avoimesta Fellan kanssa, joten Fella osaa kyllä kaiken mitä avoimessa on, joten se ei ole kai syy myöskään. Lisäksi rakas koirani oli kisapaikalla täysin muissa maailmoissa, emmekä päässeet hyvään fiilikseen, vaikka yritimme koko talven ajan tsempata juuri fiiliksen ja motivaation kanssa. Tämä näkyi loppujen lopuksi mm. sillä tavalla, että Piu yritti karata kesken noudon etsimään kumipalloa sieltä minne oletti minun jättäneen sen. Ei vituttanut jälkikäteen, ei toki.

Kuitenkin loppujen lopuksi oli äärimmäisen hyvä päätös keskeyttää koe, kun tajusin itse, ettei koira ole nyt siinä tilassa, että tehtäisiin yhdessä hyvää tokoa, sitä tokoa mitä osataan. Läpirämpimisen ja hikisen kolmostuloksen saaminen ei olisi koiran taidot tietäessä lämmittänyt yhtään, ja lisäksi olisi koira pitänyt palkata tästä. Keskeyttäminen ja koiran vieminen rauhallisesti autoon ilman palkkaa oli varma valinta tilanteeseen.

Tokokoe ei ollut ainoa asia, mikä on keskeytyy tai on jo keskeytetty. Viime viikolla olin tämän vuoden viimeisissä agilitytreeneissä ja toissa viikolla vedin itse viimeiset treenit omalle ryhmälleni. Heinäkuun ensimmäisen viikon jälkeen keskeytyy oletettavasti ainakin puoleksi vuodeksi kaikki koiraharrastaminen, kun lähden Niinisaloon tykistöön inttiin. Tämä aihe jaksaa innostuttaa ja kauhistuttaa koko ajan, tänään jäjellä olessa enää kaksi viikkoa aikaa lähtöön. Mutta kukapa ei nyt haasteita kaipaisi. ;)